Olen ollut tällä viikolla koira-, talo- ja ehkä vähän myös pikkusiskovahtina kotimetsissä. Olen nauttinut kovasti syksyisestä metsästä ja tänään ajattelin hyötyä metsässä samoilusta muutenkin kuin vain hengenhuollollisten ulottuvuuksien kannalta, etsimällä sieniä. Tarkoituksenani oli käydä etsimässä suppilovahveroita omista salaisista sienipaikoistani. Löysin kanttarelleja ja haapasieniä, mutta suppilovahveroita ei näkynyt. Lopulta kuitenkin luottopaikkojeni luottopaikan koluaminen tuotti tulosta. Siellähän niitä oli ympäriinsä, söpöjä pieniä sienilapsia. Juuri ja juuri maltoin jättää ne vielä kasvamaan. Murut, palaan kyllä vielä.
 |
| Lempipaikkani koko maailmassa |
Kotona ryöppäsin haapasienet ja laitoin ne suolaantumaan. Niistä tehdään talvella sienisalaattia. Kanttarellit paistoin pikaisesti omassa liemessään, pussitin ja pakastin. Utsjoen lohi saa niistä vielä kivan kastikkeen myöhemmin.
Huomenissa on jännä päivä. Taas yksi asuntoesittely ja epätoivo alkaa iskeä. Kävi miten kävi, illalla pääsen kuuntelemaan Emma Salokoskea Poppariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti